12.3.2009

Papukaijakala


Viimeiseen sukelluskuvaan tältä reissulta vangitsimme itseoikeutetusti Parrot fishin. Tässä se heittää läpät päivän tapahtumista mienelle mustalle naapurilleen. Nämä kaverukset olivat erottamattomat ja seurasivat toisiaan koko sen ajan minkä tarkkailimme niitä.

Vihdoin haisaalis


Komea mustaevähai jäi vihdoinkin kameran linssiin kiinni. Lähdin pinnalta tekemään sukellusta noin viiden metrin syvyyteen, kun näin siellä pienen, noin puolimetrisen kaverin. Se häipyi kuitenkin nopeasti näkökentän ulkopuolelle ja aloin kiertelemään pohjan tuntumassa ympyrää, kun huomasin että takanani oli tämä reilu metrin pituinen kaveri. Hieman kyllä sydän pomppasi kun etäisyyttä suoraan minua kohti kääntyneeseen haihin oli niin vähän että pystyin erottamaan sen viikset, siinä se tuijotti mustilla silmillään varmasti ihan yhtä säikähtäneenä minua kuin mitä minä sitä. Seuraavaksi se kääntyi oikeaan ja ui muutaman metrin päästä ohitseni, jolloin onnistuin nappaamaan tämän hienon kuvan siitä.

Sinivuokko


Ilta-aurinkon paistaessa meren pohjaan sai sinisten merivuokkojen loisteen hyvin vangittua kameralle. Tässäkin vuokossa asusteli Klovnikaloja vuokon seuralaisena.

Surukala


Tämä surullisen näköinen kala teki aina kolon merenpohjaan tai koralliriutoille, jossa se eleli. Huolestuneena se tuli aina tarkkailemaan ohikulkevaa sukeltajaa ja itkuisena katsoi ettei kukaan syö sen eväitä. Jos otusta lähetsyi liian lähelle, se puikahti vilauksessa koloonsa piiloon ja tuli taas hetken päästä ulos kurkkimaan.
Jotenkin hellyyttävä otus.

Polun näköalaa II


Ja Coral View resortin suuntaan kalliopolulta näkyy nämä riutat koralleineen. Meren aarreaitta, rauskut, hait, klovnit, ketunpäät sun muut ihan tässä näin kun pään laittaa pinnan alle.

Polun näköalaa


Coral Beachin ja Jettyn välinen kalliopolku tarjoaa upeat maisemat!

Jetty


Suuremman saaren eli Perhentian Besarin päälaituri Perhentian Island Resortin rannalla.

Liskoilla terassigeeni?


Tämä on sama liskolaji kuin Langkawin hotellin pihoilla, mutta tämä oli sirompi. Sama meininki tälläkin kaverilla eli bongasimme sen kulkemasta erään resortin pusikosta ravintolaterassille. Langkawilla se meni baariin.

Toinen 'nuijakala'


..itse asiassa tämä oli kolmas havaitsemamme, mutta yhdestä emme voineet ottaa kuvaa, sillä siihen törmäsimme 18 metrin syvyisellä sukellusreissulla eikä meidän kameramme kestä syvyyttä 10 metriä enempää.
Tällä versiolla väritys poikkesi edellisestä, jolla oli isoja mustia täpliä ja tällä täplät ova taas pieniä pilkkuja.

Torvisieni


Tällaisiin kasveihin siellä riutoilla saattoi törmätä. Kuvan yksilö on noin 1,5 metriä iso, ja halkaisia noin 40 cm. Toiset olivat vielä isompia. Niiden sisälle oli aina jännittävää mennä kurkistamaan ja katsomaan mitä mereneläviä niistä milloinkin löytyisi.

Jättisimpukka



Näitä 30-40 cm leveitä jättisimpukoita koralliriutoilla oli pajon. Kun ui niiden lähelle, ne sulkeutivat silmänräpäyksessä.

Yksi aina erottuu joukosta


Bongasimme mielettömän kalaparven korallien seasta, ja seurasimme sitä valtavaa yhdensuuntaista liikennettä mutta täälläkin on yksi linssilude! Toljotti monttu auki kameraa ja muut jatkaa matkaansa.

Ketunpää


Tämä helposti bongattava fisu oli usein nähtävillä. Fox head.

Sademetsä


Viidakko tällä on mukavan rehevää ja liaaneja roikkuu korkeista puista kasapäin toisiinsa kiertyneinä kuin köydet. Meteli on uskomattoman kova, se ylittä varmasti 75 desibeliä. Kaiken kaikkiaan: jos olisi kumpparit ja pitkät housut jalassa, ryntäisin heti metsän sekaan.

Viidakkoon


Oli turvallista mennä sademetsään kun nyt ei oltu mantereella vaan saarella jossa suurimmat nisäkkäät ovat apinoita. Ei tarvitse huolehtia villisioista, panttereista tai tiikereistä, villielefanteista tai hyperpitkistä kärmeksistä. Vastaan tuli skandinaavinen nuoripari ja amerikkalainen kolmikko.

Ilotulitepuita


Lähdimme Samudran takaa kohti viidakkopolkua päästäksemme omalle puolelle saarta, ja pikkuisen joen varrella kasvoi hauskan näköisiä puita. Joessa ui myös villejä karppeja.

Nanas


Eli ananas. Ananaspuu on yllättävän suuri. Takana vertauskohteena korkea kookospalmu.

Kirjaimellisesti ulkohuussi


Samudran tandas eli toilet eli huussi oli takapihan takaosan takana, synkeä betonipeltihökkeli ilman sähköä tai vetimiä (paperi puuttuu oletuksena joka vessasta) tai ämpäriä tai kauhaa, banaanipuiden alla.

Samudra Cafe


Tyypillinen ravintola rannalla resorttien yhteydessä. Samassa yhteydessä pyörii respatkin. 1-3 eurolla syö aterian. Samudran chaletit sijaitsevat Perhentian Besar -saarella Teluk Dalamissa. Sinne voi ottaa venetaksin muualta tai kävellä Perhentian Island Resortin takaa viidakon halki noin puolessa tunnissa.

Teluk Dalamin meininkiä


Tom ja Susan huilivat rantakalliolla haiparvea karussa korkealla kivellä.
Hirveä tunku rannalla, täällä oli aika mukavaa loikoilla.

Syvään, syvemmälle.


Tompan kanssa matkalla vilkaisemaan pohjanäkyvyyttä. Harppauskerroksien ansiosta näkyvyys saattoi vaihdella suhteellisen paljon pinnan ja pohjan välillä.
Hattu päässä snorklaus suojaa korvia palamasta, sen saa kiinnitettyä maskin hihnan alle ihan suhteellisen hyvin. Pään suojaaminen on MUST! jos aikoo olla vedessä puolta tuntia pitempään.

Pöytäkorallit


Snorklauspaikkamme pohjasta pystyimme spottaamaan vähän väliä valtavankokoisia pöytäkoralleja. Sisisiä, vihreitä, keltaisia ja punertavia.

Dive flag


Vesa piti mukanamme ilmatäyttettävää pintamerkkiä "Divers below", joka tuo turvallisuuden tunnetta kun veneet surraavat ylitsemme ja aurinko häikäisee meriliikkujia. Siinä on narukela joka riittää pintaan saakka.

Hei! Hui, hai!!!!



Snorklatessamme Perhentian Besarin Teluk Dalamissa, näimme yhtäkkiä muutamia haikaloja! Aluksi emme niistä juuri piitanneet mutta kun näimme että ne olivat huomattavasti suurempia kuin Langkawilla näkemämme, ja että ne jatkuvasti uivat eripuolillamme, aloimme huolestumaan ja kun tajusin että hait uivat ympärillämme kehässä, alkoi lievä paniikki iskeä minuun ja Vesa sanoi että ok, mennään rantaan päin – rauhallisesti. Minä aloin räpylöimään melkoiseen tahtiin ja varmaan adrenaliinikin oli havaittavissa hain nenässä saakka. Ne olivat miehen kokoisia, ja tosiaankin tekivät liian läheistä tuttavuutta meihin.

Kyseessä oli black tip shark jonka ei tiedetä vahingoittaneen ihmistä mutta kyllä hetki oli kunnioitettava ja tätä ei kyllä unohda koskaan! Kuvien ottamisessa epäonnistuimme täysin mutta jatkakaa blogin lukemista ja kyllä hieno haikuvakin täältä vielä löytyy! Oheisessa videossa hai tulee oikealta, noin 10m päästä kamerasta ja uui vasempaan reunaan, anteeksi kameran paniikinomainen heiluminen...

Tyly pellekala


Klovnikalat ovat yleensä hauskimpia. Ne asuvat pareittain merivuokoissa ja tulevat aina ulos katsomaan kuka tuli kylään. Isompi edustalla ja pienempi taustalla, ilmeisesti pariskuntia. Tämä isäntä oli naamaltaan poikkeuksellisen tyly. Kyllästynyt turisteihin?

Teksitolppa


Paikallinen julkinen liikenne hoituu Perhentianin saarilla veneillä, paikallisilla takseilla eli tekseillä. Täällä ei ole yhtään metriä autoteitä (JEE!).

Teluk Dalamiin


Otimme paikallisen teksin eli veneen ja lähdimme viimeisenä rantalomapäivänä kohti saaremme toista puolta. Siellä on suuri ranta, hieman eristäytynyt Teluk Dalam.