UUSI MATKA, UUSI BLOGI OLKAA HYVÄT

http://www.we3go.fi/msiathai/

Matka alkaa keskiviikona 11.11.

Kyllä, kohta lähdetään TAAS!

Tämä blogi oli omistettu PADI OWD -sukelluskurssillemme eli harrastuksen alkutaipaleelle sekä Malesian matkalle maaliskuussa 2009 jonka aikana suoritimme avovesiosuudet.

Olemme lähdössä nyt marraskuussa kuukaudeksi-puoleksitoista taas Malesiaan, ja koitamme sukeltaa myös Indonesiassa. Uutena sukelluspaikkana Malesiassa Borneolla on Sipadan. Suoritamme myös Advanced-kurssit, ja kenties jotain muutakin.

Uutta reissua varten olemme työstäneet uutta blogia, ja se avataan ihan lähiaikoina eri osoitteessa. Uusi blogi on itseasiassa blogiportaalimme, josta löytyy Suomi-sukellus pääkategoria, uusi matka, sekalaiset sekä Suomea reissatessa -pääkategoriat jotka kaikki ovat omia blogejaan mutta samassa saitissa. Projekti on hieman myöhässä koska olemme sukellelleet sen verran ettei ole aikaa jäänyt nörtteilyille. Mutta kohta uurastus palkitaan ja saamme myös sukellustietokoneet kommunikoimaan sukelluspostauksien kanssa! Uutta tulee olemaan myös videogalleria jonne kootaan sukellusklippejä. Sitä ennen voit katsella niitä huonompilaatuisena täältä.

Pysykää siis hollilla, uusi osoite tulee tänne PIAN. Lähtö on 11.11.2009

Helsinki Vantaa

Takaisin täällä taas. Odottelemme matkatavaroita Arlandan koneesta ja toivomme että taksijonot ovat lyhyet. Meillä kun ei ole talvivaatteita mukana...

Perjantai, varma moskeijapäivä

Yllättäen liikenne jumiutui keskellä ei mitään kun moskeijasta purkautui ulos koko seurakunta eli satoja pyhävaatteisiin sonnustautuneita malaijimiehiä.

Auton mentävä silta

Miksi turhaan tehdä silloista niin leveitä? Auton molemmille puolille jäi noin 20 cm tilaa.

Abdulin tupakkatauko

Ystävällinen teksikuskimme ajoi watin sisäpihalle ja antoi meille hetken ottaa kuvia alueesta.

Wattia

Kun ollaan niin lähellä Thaimaan rajaa, täällä on buddhatemppeleitä ja paikalliset kiinalaiset käyvät näissä nähtävyyksissä. Patsas on todella korkea ja näkyy tielle Bachokin risteyksen jälkeen.

Bachok

Bachokin kylässä oli hieno lohikärmes noin puolivälissä matkalla Kota Bharuun.

Leppoisa meininki

Kuala Beslut on leppoisa kylä ja vielä rauhallisempi näin perjantaisin, muslimien pyhäpäivänä. Lapset pelailevat kadun varjossa marmorikuulapeliä corona-laudalla kiinalaisen sekatavarakaupan vieressä.

Rinkkalänkkäri

Kuala Besutin satamakylässä mantereella pitkästä aikaa. Plääh. Nyt teksiä etsimään. Täällä on hiljaista tänään perjantaina sillä se on muslimeiden pyhäpäivä.

Kilpa-ajoa merellä

Innostuimme kilpailemaan toisen, samaan aikaan saarilta palaavan taksiveneen kanssa. Vaikka perässämme oli kaksi yamahan 200:sta moottoria ja naapurilla Kaksi Mercurin 140:sta, jouduimme silti tyytymään hopeasijaan.

Tyrskyratsastusta

Paluumatka saarilta oli paljon tasaisempi kuin sinne saapuminen, jollon tuntui ettei munuaiset pysy enää paikoillaan. Saatiin silti ihan komeat tyrskyt aikaan veneen kohotessa ilmaan ja paiskautuessa takaisin alas vasten merenpinnan aallokkoja.

Paratiisisukellusta

Keräilemme lomailijoita pienellä veneellä pienistä perhetianin saarista. Tässä näkyy kaksi kauimmaista, asuttamatonta saarta jotka ovat mainioita sukelluskohteita valloitettavaksi tulevien seikkailujen aikana. Meren pinta on tänään aivan tyyni, veneestä näkyy pohjaan asti. Näkyvyys on vähintään 25 metriä.

Terima kasih

Resortissamme on todella ystävällinen henkilökunta vaikka englanninkielessä ja työtahdissa on parantamisen varaa.

Tulinen roti canai aamiainen

Viimeinen päivä valkeni. Lähdemme 3 tunnin päästä veneellä saarelta mantereelle ja sieltä Kota Bharuun odottelemaan iltalentoa Kuala Lumpuriin. Siellä tapaamme vielä 2 serkkuani ennen viimeisiä yöunia Malesiassa. Huomenna aamulla lähtee jumbo kohti räntää.

Papukaijakala

Viimeiseen sukelluskuvaan tältä reissulta vangitsimme itseoikeutetusti Parrot fishin. Tässä se heittää läpät päivän tapahtumista mienelle mustalle naapurilleen. Nämä kaverukset olivat erottamattomat ja seurasivat toisiaan koko sen ajan minkä tarkkailimme niitä.

Vihdoin haisaalis

Komea mustaevähai jäi vihdoinkin kameran linssiin kiinni. Lähdin pinnalta tekemään sukellusta noin viiden metrin syvyyteen, kun näin siellä pienen, noin puolimetrisen kaverin. Se häipyi kuitenkin nopeasti näkökentän ulkopuolelle ja aloin kiertelemään pohjan tuntumassa ympyrää, kun huomasin että takanani oli tämä reilu metrin pituinen kaveri. Hieman kyllä sydän pomppasi kun etäisyyttä suoraan minua kohti kääntyneeseen haihin oli niin vähän että pystyin erottamaan sen viikset, siinä se tuijotti mustilla silmillään varmasti ihan yhtä säikähtäneenä minua kuin mitä minä sitä. Seuraavaksi se kääntyi oikeaan ja ui muutaman metrin päästä ohitseni, jolloin onnistuin nappaamaan tämän hienon kuvan siitä.

Sinivuokko

Ilta-aurinkon paistaessa meren pohjaan sai sinisten merivuokkojen loisteen hyvin vangittua kameralle. Tässäkin vuokossa asusteli Klovnikaloja vuokon seuralaisena.

Surukala

Tämä surullisen näköinen kala teki aina kolon merenpohjaan tai koralliriutoille, jossa se eleli. Huolestuneena se tuli aina tarkkailemaan ohikulkevaa sukeltajaa ja itkuisena katsoi ettei kukaan syö sen eväitä. Jos otusta lähetsyi liian lähelle, se puikahti vilauksessa koloonsa piiloon ja tuli taas hetken päästä ulos kurkkimaan.
Jotenkin hellyyttävä otus.

Polun näköalaa II

Ja Coral View resortin suuntaan kalliopolulta näkyy nämä riutat koralleineen. Meren aarreaitta, rauskut, hait, klovnit, ketunpäät sun muut ihan tässä näin kun pään laittaa pinnan alle.

Polun näköalaa

Coral Beachin ja Jettyn välinen kalliopolku tarjoaa upeat maisemat!

Jetty

Suuremman saaren eli Perhentian Besarin päälaituri Perhentian Island Resortin rannalla.

Liskoilla terassigeeni?

Tämä on sama liskolaji kuin Langkawin hotellin pihoilla, mutta tämä oli sirompi. Sama meininki tälläkin kaverilla eli bongasimme sen kulkemasta erään resortin pusikosta ravintolaterassille. Langkawilla se meni baariin.

Toinen 'nuijakala'

..itse asiassa tämä oli kolmas havaitsemamme, mutta yhdestä emme voineet ottaa kuvaa, sillä siihen törmäsimme 18 metrin syvyisellä sukellusreissulla eikä meidän kameramme kestä syvyyttä 10 metriä enempää.
Tällä versiolla väritys poikkesi edellisestä, jolla oli isoja mustia täpliä ja tällä täplät ova taas pieniä pilkkuja.

Torvisieni

Tällaisiin kasveihin siellä riutoilla saattoi törmätä. Kuvan yksilö on noin 1,5 metriä iso, ja halkaisia noin 40 cm. Toiset olivat vielä isompia. Niiden sisälle oli aina jännittävää mennä kurkistamaan ja katsomaan mitä mereneläviä niistä milloinkin löytyisi.

Jättisimpukka

Näitä 30-40 cm leveitä jättisimpukoita koralliriutoilla oli pajon. Kun ui niiden lähelle, ne sulkeutivat silmänräpäyksessä.

Yksi aina erottuu joukosta

Bongasimme mielettömän kalaparven korallien seasta, ja seurasimme sitä valtavaa yhdensuuntaista liikennettä mutta täälläkin on yksi linssilude! Toljotti monttu auki kameraa ja muut jatkaa matkaansa.

Ketunpää

Tämä helposti bongattava fisu oli usein nähtävillä. Fox head.

Sademetsä

Viidakko tällä on mukavan rehevää ja liaaneja roikkuu korkeista puista kasapäin toisiinsa kiertyneinä kuin köydet. Meteli on uskomattoman kova, se ylittä varmasti 75 desibeliä. Kaiken kaikkiaan: jos olisi kumpparit ja pitkät housut jalassa, ryntäisin heti metsän sekaan.

Viidakkoon

Oli turvallista mennä sademetsään kun nyt ei oltu mantereella vaan saarella jossa suurimmat nisäkkäät ovat apinoita. Ei tarvitse huolehtia villisioista, panttereista tai tiikereistä, villielefanteista tai hyperpitkistä kärmeksistä. Vastaan tuli skandinaavinen nuoripari ja amerikkalainen kolmikko.

Ilotulitepuita

Lähdimme Samudran takaa kohti viidakkopolkua päästäksemme omalle puolelle saarta, ja pikkuisen joen varrella kasvoi hauskan näköisiä puita. Joessa ui myös villejä karppeja.

Nanas

Eli ananas. Ananaspuu on yllättävän suuri. Takana vertauskohteena korkea kookospalmu.

Kirjaimellisesti ulkohuussi

Samudran tandas eli toilet eli huussi oli takapihan takaosan takana, synkeä betonipeltihökkeli ilman sähköä tai vetimiä (paperi puuttuu oletuksena joka vessasta) tai ämpäriä tai kauhaa, banaanipuiden alla.

Samudra Cafe

Tyypillinen ravintola rannalla resorttien yhteydessä. Samassa yhteydessä pyörii respatkin. 1-3 eurolla syö aterian. Samudran chaletit sijaitsevat Perhentian Besar -saarella Teluk Dalamissa. Sinne voi ottaa venetaksin muualta tai kävellä Perhentian Island Resortin takaa viidakon halki noin puolessa tunnissa.

Teluk Dalamin meininkiä

Tom ja Susan huilivat rantakalliolla haiparvea karussa korkealla kivellä.
Hirveä tunku rannalla, täällä oli aika mukavaa loikoilla.

Syvään, syvemmälle.

Tompan kanssa matkalla vilkaisemaan pohjanäkyvyyttä. Harppauskerroksien ansiosta näkyvyys saattoi vaihdella suhteellisen paljon pinnan ja pohjan välillä.
Hattu päässä snorklaus suojaa korvia palamasta, sen saa kiinnitettyä maskin hihnan alle ihan suhteellisen hyvin. Pään suojaaminen on MUST! jos aikoo olla vedessä puolta tuntia pitempään.

Pöytäkorallit

Snorklauspaikkamme pohjasta pystyimme spottaamaan vähän väliä valtavankokoisia pöytäkoralleja. Sisisiä, vihreitä, keltaisia ja punertavia.

Dive flag

Vesa piti mukanamme ilmatäyttettävää pintamerkkiä "Divers below", joka tuo turvallisuuden tunnetta kun veneet surraavat ylitsemme ja aurinko häikäisee meriliikkujia. Siinä on narukela joka riittää pintaan saakka.

Hei! Hui, hai!!!!

Snorklatessamme Perhentian Besarin Teluk Dalamissa, näimme yhtäkkiä muutamia haikaloja! Aluksi emme niistä juuri piitanneet mutta kun näimme että ne olivat huomattavasti suurempia kuin Langkawilla näkemämme, ja että ne jatkuvasti uivat eripuolillamme, aloimme huolestumaan ja kun tajusin että hait uivat ympärillämme kehässä, alkoi lievä paniikki iskeä minuun ja Vesa sanoi että ok, mennään rantaan päin – rauhallisesti. Minä aloin räpylöimään melkoiseen tahtiin ja varmaan adrenaliinikin oli havaittavissa hain nenässä saakka. Ne olivat miehen kokoisia, ja tosiaankin tekivät liian läheistä tuttavuutta meihin.

Kyseessä oli black tip shark jonka ei tiedetä vahingoittaneen ihmistä mutta kyllä hetki oli kunnioitettava ja tätä ei kyllä unohda koskaan! Kuvien ottamisessa epäonnistuimme täysin mutta jatkakaa blogin lukemista ja kyllä hieno haikuvakin täältä vielä löytyy! Oheisessa videossa hai tulee oikealta, noin 10m päästä kamerasta ja uui vasempaan reunaan, anteeksi kameran paniikinomainen heiluminen...

Tyly pellekala

Klovnikalat ovat yleensä hauskimpia. Ne asuvat pareittain merivuokoissa ja tulevat aina ulos katsomaan kuka tuli kylään. Isompi edustalla ja pienempi taustalla, ilmeisesti pariskuntia. Tämä isäntä oli naamaltaan poikkeuksellisen tyly. Kyllästynyt turisteihin?

Teksitolppa

Paikallinen julkinen liikenne hoituu Perhentianin saarilla veneillä, paikallisilla takseilla eli tekseillä. Täällä ei ole yhtään metriä autoteitä (JEE!).

Teluk Dalamiin

Otimme paikallisen teksin eli veneen ja lähdimme viimeisenä rantalomapäivänä kohti saaremme toista puolta. Siellä on suuri ranta, hieman eristäytynyt Teluk Dalam.

Täysikuu

Ennen nukkumaan menoa ihastelimme viidakon yllä satumaisen kaunista täysikuuta, joka valaisi kylämme katot ja pilvet ja loi taivaalle rengasmaisen kehän. Todella satumaista!

Dinner naapurissa

Kurssin jälkeen halusimme vaihtelua omasta resortistamme ja menimme illastamaan naapuriin. Apinat heittelivät pähkinöitä ravintolan katolle ja Susan haaveilee että yksi osuisi päähäni.

Auringon viimeiset kajeet

Aurinko luo märälle hiekkarannalle viimeiset säteensä rannalle saaden sen toistamaan ympärsitön muodot peilin tavoin. Tom ahertaa hiekan parissa Äidin katsellessa.

Lapsettaa

Tom Rakentamassa hiekkalinnaa auringonlaskua odotellessa. Olemme väsyneitä.

Kolme OWD- soturia

Suuri hetki, aurinko alkaa laskea takana kun on sukellusluokitusen jännät kaksi päivää takana. Paljon teoriaa ja harjoituksia. Ollaan oikeasti väsyneitä, maailma huojuu ja välillä vähän paha-, mutta silti onnellinen olo. Kaikkien mielestä silti sukeltaminen meressä oli helpompaa kuin altaassa.

Viimeinen laitesukellus

Susan pukee märkäpukua vikaa keraa tällä reissulla päällensä.

Sukellussuunnitelma

Kuvassa piirrustukset viimeistä sukellusta varten. Teemme sen majakan luona, max syvyys 14m. Nousussa kiinnitettävä huomiota rantakiviin ja pintavirtaukseen.

Viimeinen owd sukellus

Kaikki on valmiina viimeiseen kurssisukellukseen. Jos kaikki menee hyvin, tulemme takaisin sertifioituina padi-owd sukeltajina.

Aurinko sulattaa sydämetkin

Romantiikkaa? Sitä löytyy Malesian maisemista niin paljon kuin sielu/sydän/kumppani sietää.

*-puu

****
***