http://www.we3go.fi/msiathai/
Matka alkaa keskiviikona 11.11.
8.11.2009
12.10.2009
Kyllä, kohta lähdetään TAAS!
Tämä blogi oli omistettu PADI OWD -sukelluskurssillemme eli harrastuksen alkutaipaleelle sekä Malesian matkalle maaliskuussa 2009 jonka aikana suoritimme avovesiosuudet.
Olemme lähdössä nyt marraskuussa kuukaudeksi-puoleksitoista taas Malesiaan, ja koitamme sukeltaa myös Indonesiassa. Uutena sukelluspaikkana Malesiassa Borneolla on Sipadan. Suoritamme myös Advanced-kurssit, ja kenties jotain muutakin.
Uutta reissua varten olemme työstäneet uutta blogia, ja se avataan ihan lähiaikoina eri osoitteessa. Uusi blogi on itseasiassa blogiportaalimme, josta löytyy Suomi-sukellus pääkategoria, uusi matka, sekalaiset sekä Suomea reissatessa -pääkategoriat jotka kaikki ovat omia blogejaan mutta samassa saitissa. Projekti on hieman myöhässä koska olemme sukellelleet sen verran ettei ole aikaa jäänyt nörtteilyille. Mutta kohta uurastus palkitaan ja saamme myös sukellustietokoneet kommunikoimaan sukelluspostauksien kanssa! Uutta tulee olemaan myös videogalleria jonne kootaan sukellusklippejä. Sitä ennen voit katsella niitä huonompilaatuisena täältä.
Pysykää siis hollilla, uusi osoite tulee tänne PIAN. Lähtö on 11.11.2009
14.3.2009
Helsinki Vantaa
13.3.2009
Perjantai, varma moskeijapäivä
Auton mentävä silta
Abdulin tupakkatauko
Wattia
Leppoisa meininki
Rinkkalänkkäri
Kilpa-ajoa merellä
Tyrskyratsastusta
Paratiisisukellusta
Terima kasih
Tulinen roti canai aamiainen
12.3.2009
Papukaijakala
Viimeiseen sukelluskuvaan tältä reissulta vangitsimme itseoikeutetusti Parrot fishin. Tässä se heittää läpät päivän tapahtumista mienelle mustalle naapurilleen. Nämä kaverukset olivat erottamattomat ja seurasivat toisiaan koko sen ajan minkä tarkkailimme niitä.
Vihdoin haisaalis
Komea mustaevähai jäi vihdoinkin kameran linssiin kiinni. Lähdin pinnalta tekemään sukellusta noin viiden metrin syvyyteen, kun näin siellä pienen, noin puolimetrisen kaverin. Se häipyi kuitenkin nopeasti näkökentän ulkopuolelle ja aloin kiertelemään pohjan tuntumassa ympyrää, kun huomasin että takanani oli tämä reilu metrin pituinen kaveri. Hieman kyllä sydän pomppasi kun etäisyyttä suoraan minua kohti kääntyneeseen haihin oli niin vähän että pystyin erottamaan sen viikset, siinä se tuijotti mustilla silmillään varmasti ihan yhtä säikähtäneenä minua kuin mitä minä sitä. Seuraavaksi se kääntyi oikeaan ja ui muutaman metrin päästä ohitseni, jolloin onnistuin nappaamaan tämän hienon kuvan siitä.
Sinivuokko
Ilta-aurinkon paistaessa meren pohjaan sai sinisten merivuokkojen loisteen hyvin vangittua kameralle. Tässäkin vuokossa asusteli Klovnikaloja vuokon seuralaisena.
Surukala
Tämä surullisen näköinen kala teki aina kolon merenpohjaan tai koralliriutoille, jossa se eleli. Huolestuneena se tuli aina tarkkailemaan ohikulkevaa sukeltajaa ja itkuisena katsoi ettei kukaan syö sen eväitä. Jos otusta lähetsyi liian lähelle, se puikahti vilauksessa koloonsa piiloon ja tuli taas hetken päästä ulos kurkkimaan.
Jotenkin hellyyttävä otus.
Polun näköalaa II
Ja Coral View resortin suuntaan kalliopolulta näkyy nämä riutat koralleineen. Meren aarreaitta, rauskut, hait, klovnit, ketunpäät sun muut ihan tässä näin kun pään laittaa pinnan alle.
Liskoilla terassigeeni?
Tämä on sama liskolaji kuin Langkawin hotellin pihoilla, mutta tämä oli sirompi. Sama meininki tälläkin kaverilla eli bongasimme sen kulkemasta erään resortin pusikosta ravintolaterassille. Langkawilla se meni baariin.
Toinen 'nuijakala'
..itse asiassa tämä oli kolmas havaitsemamme, mutta yhdestä emme voineet ottaa kuvaa, sillä siihen törmäsimme 18 metrin syvyisellä sukellusreissulla eikä meidän kameramme kestä syvyyttä 10 metriä enempää.
Tällä versiolla väritys poikkesi edellisestä, jolla oli isoja mustia täpliä ja tällä täplät ova taas pieniä pilkkuja.
Torvisieni
Tällaisiin kasveihin siellä riutoilla saattoi törmätä. Kuvan yksilö on noin 1,5 metriä iso, ja halkaisia noin 40 cm. Toiset olivat vielä isompia. Niiden sisälle oli aina jännittävää mennä kurkistamaan ja katsomaan mitä mereneläviä niistä milloinkin löytyisi.
Jättisimpukka
Näitä 30-40 cm leveitä jättisimpukoita koralliriutoilla oli pajon. Kun ui niiden lähelle, ne sulkeutivat silmänräpäyksessä.
Yksi aina erottuu joukosta
Bongasimme mielettömän kalaparven korallien seasta, ja seurasimme sitä valtavaa yhdensuuntaista liikennettä mutta täälläkin on yksi linssilude! Toljotti monttu auki kameraa ja muut jatkaa matkaansa.
Sademetsä
Viidakko tällä on mukavan rehevää ja liaaneja roikkuu korkeista puista kasapäin toisiinsa kiertyneinä kuin köydet. Meteli on uskomattoman kova, se ylittä varmasti 75 desibeliä. Kaiken kaikkiaan: jos olisi kumpparit ja pitkät housut jalassa, ryntäisin heti metsän sekaan.
Viidakkoon
Oli turvallista mennä sademetsään kun nyt ei oltu mantereella vaan saarella jossa suurimmat nisäkkäät ovat apinoita. Ei tarvitse huolehtia villisioista, panttereista tai tiikereistä, villielefanteista tai hyperpitkistä kärmeksistä. Vastaan tuli skandinaavinen nuoripari ja amerikkalainen kolmikko.
Ilotulitepuita
Lähdimme Samudran takaa kohti viidakkopolkua päästäksemme omalle puolelle saarta, ja pikkuisen joen varrella kasvoi hauskan näköisiä puita. Joessa ui myös villejä karppeja.
Kirjaimellisesti ulkohuussi
Samudran tandas eli toilet eli huussi oli takapihan takaosan takana, synkeä betonipeltihökkeli ilman sähköä tai vetimiä (paperi puuttuu oletuksena joka vessasta) tai ämpäriä tai kauhaa, banaanipuiden alla.
Samudra Cafe
Tyypillinen ravintola rannalla resorttien yhteydessä. Samassa yhteydessä pyörii respatkin. 1-3 eurolla syö aterian. Samudran chaletit sijaitsevat Perhentian Besar -saarella Teluk Dalamissa. Sinne voi ottaa venetaksin muualta tai kävellä Perhentian Island Resortin takaa viidakon halki noin puolessa tunnissa.
Teluk Dalamin meininkiä
Tom ja Susan huilivat rantakalliolla haiparvea karussa korkealla kivellä.
Hirveä tunku rannalla, täällä oli aika mukavaa loikoilla.
Syvään, syvemmälle.
Tompan kanssa matkalla vilkaisemaan pohjanäkyvyyttä. Harppauskerroksien ansiosta näkyvyys saattoi vaihdella suhteellisen paljon pinnan ja pohjan välillä.
Hattu päässä snorklaus suojaa korvia palamasta, sen saa kiinnitettyä maskin hihnan alle ihan suhteellisen hyvin. Pään suojaaminen on MUST! jos aikoo olla vedessä puolta tuntia pitempään.
Pöytäkorallit
Snorklauspaikkamme pohjasta pystyimme spottaamaan vähän väliä valtavankokoisia pöytäkoralleja. Sisisiä, vihreitä, keltaisia ja punertavia.
Dive flag
Vesa piti mukanamme ilmatäyttettävää pintamerkkiä "Divers below", joka tuo turvallisuuden tunnetta kun veneet surraavat ylitsemme ja aurinko häikäisee meriliikkujia. Siinä on narukela joka riittää pintaan saakka.
Hei! Hui, hai!!!!
Snorklatessamme Perhentian Besarin Teluk Dalamissa, näimme yhtäkkiä muutamia haikaloja! Aluksi emme niistä juuri piitanneet mutta kun näimme että ne olivat huomattavasti suurempia kuin Langkawilla näkemämme, ja että ne jatkuvasti uivat eripuolillamme, aloimme huolestumaan ja kun tajusin että hait uivat ympärillämme kehässä, alkoi lievä paniikki iskeä minuun ja Vesa sanoi että ok, mennään rantaan päin – rauhallisesti. Minä aloin räpylöimään melkoiseen tahtiin ja varmaan adrenaliinikin oli havaittavissa hain nenässä saakka. Ne olivat miehen kokoisia, ja tosiaankin tekivät liian läheistä tuttavuutta meihin.
Kyseessä oli black tip shark jonka ei tiedetä vahingoittaneen ihmistä mutta kyllä hetki oli kunnioitettava ja tätä ei kyllä unohda koskaan! Kuvien ottamisessa epäonnistuimme täysin mutta jatkakaa blogin lukemista ja kyllä hieno haikuvakin täältä vielä löytyy! Oheisessa videossa hai tulee oikealta, noin 10m päästä kamerasta ja uui vasempaan reunaan, anteeksi kameran paniikinomainen heiluminen...
Tyly pellekala
Klovnikalat ovat yleensä hauskimpia. Ne asuvat pareittain merivuokoissa ja tulevat aina ulos katsomaan kuka tuli kylään. Isompi edustalla ja pienempi taustalla, ilmeisesti pariskuntia. Tämä isäntä oli naamaltaan poikkeuksellisen tyly. Kyllästynyt turisteihin?
Teksitolppa
Paikallinen julkinen liikenne hoituu Perhentianin saarilla veneillä, paikallisilla takseilla eli tekseillä. Täällä ei ole yhtään metriä autoteitä (JEE!).
Teluk Dalamiin
Otimme paikallisen teksin eli veneen ja lähdimme viimeisenä rantalomapäivänä kohti saaremme toista puolta. Siellä on suuri ranta, hieman eristäytynyt Teluk Dalam.
11.3.2009
Täysikuu
Ennen nukkumaan menoa ihastelimme viidakon yllä satumaisen kaunista täysikuuta, joka valaisi kylämme katot ja pilvet ja loi taivaalle rengasmaisen kehän. Todella satumaista!
Dinner naapurissa
Kurssin jälkeen halusimme vaihtelua omasta resortistamme ja menimme illastamaan naapuriin. Apinat heittelivät pähkinöitä ravintolan katolle ja Susan haaveilee että yksi osuisi päähäni.
Auringon viimeiset kajeet
Aurinko luo märälle hiekkarannalle viimeiset säteensä rannalle saaden sen toistamaan ympärsitön muodot peilin tavoin. Tom ahertaa hiekan parissa Äidin katsellessa.
Kolme OWD- soturia
Viimeinen owd sukellus
10.3.2009
Aurinko sulattaa sydämetkin
